Blogijournalismia

Huomasin, että Pinserin Riitta kirjoitti sunnuntaina blogien ja journalismin suhteesta. Huomioni kiinnitti erityisesti kohta:

Mahtaako blogien painoarvo edes erityisesti olla journalismissa? Mielestäni kiinnostava tapa kirjoittaa ei välttämättä journalismimäärittelyitä kaipaa. Tosin kuulun kyllä edelleen niihin, joiden mielestä journalismi on ammatti eikä harrastus …

Tässä on ainakin yksi uunituore blogi, joka yrittää suuntautua jonkin sortin journalismiin, harrastuksena eikä ammattina - se on eri asia, ovatko kirjoitukset kiinnostavia kenellekään muulle kuin itselleni

Wikipedia määrittelee journalismin karkeasti ottaen niin, että se on toimintaa, jonka tehtävänä kerätä, varmentaa ja analysoida erityisesti ajankohtaista tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Siihen tässä blogissa pyrin, tarjoamaan ajankohtaisiin aiheisiin liittyvää tietoa, jota ei valmiiksi pureskeltuna muualta löydy. Jos ei minkään muun takia, niin oman uteliaisuuteni tyydyttämiseksi.

Eduskunnan istuntojen verkkolähetykset alkavat syksyllä

Useiden maiden parlamenttien istuntoja voi seurata suorina videolähetyksinä netissä. Suomessa näin ei vielä ole, mutta tilanne on pian muuttumassa.

“Tämän hetken tavoiteaikataulu on käynnistää istuntojen suorat verkkolähetykset syyskuussa 2008″, kertoo verkkotuottaja Petteri Nyman eduskunnasta. Alkuperäinen tavoite oli aloittaa kaikki täysistunnot kattavat lähetykset jo vuotta aiemmin. “Valitettavasti salijärjestelmän käyttöönoton viivästyminen siirsi myös verkkolähetysten ajankohtaa.”

Nymanin mukaan tarkoitus on, että lähetykset ovat myös arkistoituina saatavissa eduskunnan Internet-sivujen kautta.

Kansanedustaja Jyrki Kasvin (vihr.) mielestä täysistuntojen suoriin verkkolähetyksiin on tarvetta. “Tärkeintä ei ole kuitenkaan webcasting vaan puheenvuorojen arkistointi, että edustajat ja toimittajat ja blogaajat voivat viitata itse puheenvuoroon puhetekstin asemesta”, Kasvi toteaa. “Luulen, että tämä tulee vaikuttamaan yksittäisten poliitikkojen suosioon aika lailla. Puhetaidon merkitys kasvaa.”

Muualla myönteisiä kokemuksia

Monissa muissa maissa, esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa, parlamentin istuntojen suorat verkkolähetykset ovat jo arkipäivää.

Uuden-Seelannin edustajainhuoneen televisiointipalveluista vastaavan virkamiehen Carol Rankinin mukaan sekä itse parlamentti että suuri yleisö ovat olleet tyytyväisiä parlamentin webcasting-järjestelmään. Ihmiset seuraavat lähetystä ja pysyvät kanavalla tilastojen mukaan usein yli kaksi tuntia.

“Tietysti se oli kallis rakentaa”, hän kertoo. “Asensimme kokonaisen digitaalisen televisiointijärjestelmän, eli webcasting on vain osa sitä. Meillä on kahdeksan robottikameraa istuntosalissa ja lähetyksestä vastaa tiimi joka hienosäätää kameroita, valitsee mitkä kamerat ovat lähetyksessä tietyllä hetkellä, ja huolehtii grafiikasta ja otsakkeista katsojille.”

Verkkolähetykset tulossa myös valtuustoihin

Meillä Suomessa verkkolähetyksiä on kokeiltu ainakin metrokeskustelun yhteydessä Espoon valtuustossa, jonka jäsen kansanedustaja Kasvikin on. Hän valittelee, että muita valtuuston kokouksia ei lähetysten piirissä vielä ole ollut. “Valtuuston kokousten seuraaminen itseä kiinnostavien asioiden ollessa esityslistalla voisi motivoida ihmisiä muutenkin osallistumaan julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon, ehkä jopa äänestämään.”

Helsinki aloittaa valtuustonsa istuntojen suorat verkkoradiolähetykset ensi syksynä. Suorat videolähetykset on tarkoitus mahdollistaa muutaman vuoden kuluttua valtuustosalin tekniikkaa uusittaessa.

Homopareille adoptio-oikeus

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on asettanut työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaista lakiesitystä, joka mahdollistaisi perheen sisäisen adoption homopareille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että parin toinen osapuoli saisi adoptoida toisen lapsen. Lakiesityksen tarkoitus on turvata lapsen asema samaa sukupuolta olevien parien perheissä. Nykyisin lapsi ei voi esimerkiksi periä toista sosiaalista vanhempaansa.

Hallituspuolueet ovat sitoutuneet lakiesityksen antamiseen eduskunnalle hallitusohjelmassa. Esitys on tarkoitus antaa ensi syksynä. Koska asia herättää suuria tunteita puolin ja toisin, herää kysymys: Mitkä ovat esityksen läpimenomahdollisuudet?

Ministereiden eduskuntavaalien aikaan Helsingin Sanomien vaalikoneessa antamien vastausten perusteella hallituksen äänet jakautuisivat 15-4 lakiesityksen puolesta, jos asiasta jouduttaisiin äänestämään. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä ei ole vastannut vaalikoneen kysymykseen.

Eduskunnassa lakiesityksestä käytäneen värikäs keskustelu, mutta sen läpimeno on käytännössä lähes varmaa. Esitys käsitellään lakivaliokunnan mietinnön pohjalta ja perustuslakivaliokunta antanee asiasta lausunnon. Lakivaliokunnan äänet jakautuvat 10-7 lakiesityksen puolesta. Äänet perustuslakivaliokunnassa ovat 8-6, kun kolme edustajaa ei ole ilmaissut kantaansa. Perustuslakivaliokunnassa kyse ei kuitenkaan ole vain poliittisesta, vaan myös oikeudellisesta harkinnasta, jossa perustuslakiasiantuntijoiden kuulemisella on suuri painoarvo.

Eduskunnan kahdestasadasta kansanedustajasta 115 on ilmoittanut kannattavansa homopareille perheen sisäistä adoptio-oikeutta. Jäljelle jäävistä 73 vastustaa ja 12 ei ole ilmoittanut kantaansa. Lakiesityksen kannattajilla on siis täysistunnossa selvä enemmistö.

Seuraavaksi sukupuolineutraali avioliittolaki

Kun samaa sukupuolta olevien parien perheen sisäinen adoptio-oikeus on hyväksytty, kääntynee huomio homoparien yleiseen adoptio-oikeuteen ja hetero- ja homopareja samalla tavalla kohtelevaan avioliittolakiin. Norjassa ja Ruotsissa tässä ollaan jo pitkällä.

Norjassa hallitus on antanut lakiesityksen sukupuolineutraalista avioliitosta ja homoparien adoptio-oikeudesta. Ruotsissa adoptiomahdollisuudet ovat hetero- ja homopareilla samat, ja hallituksen odotetaan antavan lakiesityksen sukupuolineutraalista avioliitosta tänä vuonna.

Myös Suomessa Vihreiden ja Vasemmistoliiton poliittisiin tavoitteisiin kuuluu jo nyt homoparien yleinen - ei siis vain perheen sisäinen - adoptio-oikeus. Sdp:n puoluehallitus on tehnyt esityksen tavoitteen kirjaamiseksi omaan puolueohjelmaansa. Vihreät ja Vasemmistoliitto vaativat myös avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi niin, että hetero- ja homopareilla on yhtäläiset mahdollisuudet avioliittoon.

Ei olisi yllättävää, jos oikeusministeriö ryhtyisi selvittämään homoparien yleistä adoptio-oikeutta ja avioliittolain uudistamista heti, kun perheen sisäistä adoptiota koskeva lakiesitys on hyväksytty eduskunnassa.