Kansanäänestysaloite pääkaupunkiseudun yhdistymisestä olisi mahdollinen

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.), kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ehdottivat helmikuussa neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä pääkaupunkiseudun kuntin yhdistymismahdollisuuksien selvittämisestä. Pääkaupunkiseudun poliitikot suhtautuivat ehdotukseen aluksi penseästi. Nyt ministerit ovat kuitenkin tapaamassa valtuuston puheenjohtajia sen jälkeen, kun mielipidetiedusteluissa kansanäänestystä on kannatettu.

Ministereiden aloitteen varjossa unohtuu helposti, että pääkaupunkiseudun asukkailla on myös itsellään mahdollisuus tehdä aloite kansanäänestyksestä.

Kuntalain mukaiseen kansanäänestysaloitteeseen vaaditaan omakätinen allekirjoitus viideltä prosentilta kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Ehdon täyttyessä valtuuston on päätettävä, järjestetäänkö aloitteen mukainen kansanäänestys vai ei.

Vaatimus allekirjoituksen omakätisyydestä sulkee pois Internetissä kerättävät listat, jos käytössä ei ole sähköisiä tunnistautumismenetelmiä. Näin ainakin tulkitsevat Helsingin ja Turun kaupunkien sekä valtiovarainministeriön kuntaosaston virkamiehet, joilta asiaa kysyin.

Laissa demokratian mentävä porsaanreikä

Vaatimus omakätisistä allekirjoituksista voidaan hieman yllättäen kiertää. Kuntalaissa säädetään tavanomaisesta aloitteesta, jonka kunnan asukas voi tehdä mistä tahansa asiasta. Tällaisen aloitteen voi tehdä myös Internetissä kerättävällä nimilistalla. Jos aloitteen allekirjoittajina on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, on valtuuston käsiteltävä asia kuuden kuukauden kuluessa.

Mikä estää tekemästä aloitetta kansanäänestyksestä tavanomaisena aloitteena? Ainoana erona on, että valtuuston on käsiteltävä kansanäänestysaloite viipymättä, kun tavallisen aloitteen kohdalla riittää, että asia viedään valtuustoon kuuden kuukauden sisällä.

Menettelyn lainmukaisuudesta ei vallitse täyttä yksimielisyyttä. Helsingin kaupunginlakimiehen käsityksen mukaan tavanomaisella kunnallisaloitteella ei voi tehdä aloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä. Valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Turun kaupunginkanslian virkamiehet ovat kuitenkin toista mieltä. Heidän mielestään aloite kansanäänestyksestä voidaan tehdä myös tavanomaisena aloitteena. Jos allekirjoittajina on kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista, on valtuuston käsiteltävä asia kuuden kuukauden sisällä.

“Asian käsittelyssä ei tietenkään tarvitse hylätä asiaa liian tiukasti muodollisilla syillä, koska valtuustolla on vapaa valta järjestää kansanäänestys riippumatta siitä, onko aloitetta tehty tai ei”, lisätään Turun kaupunginkansliasta.

Blogijournalismia

Huomasin, että Pinserin Riitta kirjoitti sunnuntaina blogien ja journalismin suhteesta. Huomioni kiinnitti erityisesti kohta:

Mahtaako blogien painoarvo edes erityisesti olla journalismissa? Mielestäni kiinnostava tapa kirjoittaa ei välttämättä journalismimäärittelyitä kaipaa. Tosin kuulun kyllä edelleen niihin, joiden mielestä journalismi on ammatti eikä harrastus …

Tässä on ainakin yksi uunituore blogi, joka yrittää suuntautua jonkin sortin journalismiin, harrastuksena eikä ammattina - se on eri asia, ovatko kirjoitukset kiinnostavia kenellekään muulle kuin itselleni

Wikipedia määrittelee journalismin karkeasti ottaen niin, että se on toimintaa, jonka tehtävänä kerätä, varmentaa ja analysoida erityisesti ajankohtaista tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Siihen tässä blogissa pyrin, tarjoamaan ajankohtaisiin aiheisiin liittyvää tietoa, jota ei valmiiksi pureskeltuna muualta löydy. Jos ei minkään muun takia, niin oman uteliaisuuteni tyydyttämiseksi.

Eduskunnan istuntojen verkkolähetykset alkavat syksyllä

Useiden maiden parlamenttien istuntoja voi seurata suorina videolähetyksinä netissä. Suomessa näin ei vielä ole, mutta tilanne on pian muuttumassa.

“Tämän hetken tavoiteaikataulu on käynnistää istuntojen suorat verkkolähetykset syyskuussa 2008″, kertoo verkkotuottaja Petteri Nyman eduskunnasta. Alkuperäinen tavoite oli aloittaa kaikki täysistunnot kattavat lähetykset jo vuotta aiemmin. “Valitettavasti salijärjestelmän käyttöönoton viivästyminen siirsi myös verkkolähetysten ajankohtaa.”

Nymanin mukaan tarkoitus on, että lähetykset ovat myös arkistoituina saatavissa eduskunnan Internet-sivujen kautta.

Kansanedustaja Jyrki Kasvin (vihr.) mielestä täysistuntojen suoriin verkkolähetyksiin on tarvetta. “Tärkeintä ei ole kuitenkaan webcasting vaan puheenvuorojen arkistointi, että edustajat ja toimittajat ja blogaajat voivat viitata itse puheenvuoroon puhetekstin asemesta”, Kasvi toteaa. “Luulen, että tämä tulee vaikuttamaan yksittäisten poliitikkojen suosioon aika lailla. Puhetaidon merkitys kasvaa.”

Muualla myönteisiä kokemuksia

Monissa muissa maissa, esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa, parlamentin istuntojen suorat verkkolähetykset ovat jo arkipäivää.

Uuden-Seelannin edustajainhuoneen televisiointipalveluista vastaavan virkamiehen Carol Rankinin mukaan sekä itse parlamentti että suuri yleisö ovat olleet tyytyväisiä parlamentin webcasting-järjestelmään. Ihmiset seuraavat lähetystä ja pysyvät kanavalla tilastojen mukaan usein yli kaksi tuntia.

“Tietysti se oli kallis rakentaa”, hän kertoo. “Asensimme kokonaisen digitaalisen televisiointijärjestelmän, eli webcasting on vain osa sitä. Meillä on kahdeksan robottikameraa istuntosalissa ja lähetyksestä vastaa tiimi joka hienosäätää kameroita, valitsee mitkä kamerat ovat lähetyksessä tietyllä hetkellä, ja huolehtii grafiikasta ja otsakkeista katsojille.”

Verkkolähetykset tulossa myös valtuustoihin

Meillä Suomessa verkkolähetyksiä on kokeiltu ainakin metrokeskustelun yhteydessä Espoon valtuustossa, jonka jäsen kansanedustaja Kasvikin on. Hän valittelee, että muita valtuuston kokouksia ei lähetysten piirissä vielä ole ollut. “Valtuuston kokousten seuraaminen itseä kiinnostavien asioiden ollessa esityslistalla voisi motivoida ihmisiä muutenkin osallistumaan julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon, ehkä jopa äänestämään.”

Helsinki aloittaa valtuustonsa istuntojen suorat verkkoradiolähetykset ensi syksynä. Suorat videolähetykset on tarkoitus mahdollistaa muutaman vuoden kuluttua valtuustosalin tekniikkaa uusittaessa.